Tavoitteet

TAVOITTEET

Kunnissa toteutettujen kokeilujen tavoitteet

Kuntakokeilujen tavoitteena

oli toteuttaa kunkin kunnan suunnitellut toimenpiteet, pilotoida kuntakokeilusopimuksessa kuvatut kokonaisuudet ja arvioida pilotoinnin vaikuttavuutta asiakkaiden, henkilöstön ja talouden näkökulmasta. Kokeilukunnat arvioivat myös kokeilun vaikuttavuutta laatimillaan mittareilla (indikaattoriperusteinen vaikuttavuuden arviointi).

Erillisiä kokeiluita toteutettiin kuudessa toimintamallikokonaisuudessa, jotka olivat:

Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin

tavoitteena oli edistää asiakaslähtöisten ja moniammatillisten toimintamallien luomista ja käyttämistä kuntien lakisääteisiä palveluja järjestettäessä ja tuotettaessa tavoitteena tehokas ja vaikuttava toiminta. Lisäksi kokeilun tarkoituksena oli edistää toiminnan suunnittelussa asiakkaan elinolosuhteita ja yksilöllisiä palvelutarpeita koskevan tiedon käsittelyä hänen etunsa mukaisesti sekä turvaten hänen yksityiselämänsä ja henkilötietojensa suoja.

Kuntakokeilulaissa luotiin mahdollisuus lukuisiin
säännöksiin perustuvien yksilöllisten palvelusuunnitelmien osittaiseen tai kokonaan yhdistämiseen säätämällä tähän liittyen tietojen käsittelystä ja luovutuksesta yhteisiä palvelusuunnitelmia varten. Näin helpotettiin poikkihallinnollisten hyvinvointipalvelujen toteuttamista.

”Helpotettiin poikkihallinnollisten hyvinvointi- palvelujen toteuttamista”

Koulutuspalvelukokeilun

tavoitteena oli kuntien yhteistyöllä parantaa oppilaitosverkon ja henkilöstön hyödyntämisen edellytyksiä toisen asteen koulutuksessa sekä hankkia kokemuksia lukiokoulutuksen hallinnollisesta yhteistyöstä. Kuntakokeilun tulokset ovat hyödynnettävissä vastaavissa tilanteissa oleviin muihin selvitysalueisiin ja seutukuntiin tilanteessa, jossa on tarkoitus saada säästöjä ja kehittää lukio-opetuksen järjestäjäverkostoa.

Kuntien toiminnan valvontaa koskevan kokeilun

tavoitteena oli lisätä kokeilukuntien toiminta-mahdollisuuksia kuntien tehtäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa luomalla uusia toimintamalleja palveluiden ohjaukseen ja valvontaan. Kokeilussa oli tarkoitus keventää yksityiskohtaisten suositusten ja ohjeiden vakiintuneita soveltamiskäytäntöjä. Kokeilujen pääsisältönä oli indikaattoriperusteisen valvontamallin kehittäminen kokeilualueilla, kuntien omavalvonnan ja sen roolin kehittäminen ja aluehallintovirastojen ja kuntien yhteistyön kehittäminen. Kokeiluja sovellettiin eräin rajoituksin myös kuntien järjestämien ja tilaamien yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamiseen.

Asumispalveluja koskevan kokeilun

tavoitteena oli edistää vanhusten ja vammaisten ja muiden erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden asumispalvelujen uusien toimintamallien luomista ja toteuttamista kunnille kustannuspaineita aiheuttavaa ohjausta keventäen ja asumispalveluja koskevien vahvistettujen periaatelinjausten mukaisesti. Kokeiluissa voitiin sopia myös perhehoidon järjestämisestä asiakkaan kotona.

Kunnan ja Kansaneläkelaitoksen palveluyhteistyökokeilun

tavoitteena oli asiakkaan kertaalleen antamiin tietoihin perustuva oikein ajoitettu palvelu ja palveluprosessista kunnalle aiheutuvan työmäärän ja kokonaiskustannusten väheneminen. Tarkoitus oli kehittää toimeksiannon nojalla Kelassa tapahtuvaa toimeentulotukihakemusten vastaanottoa ja niitä koskevien tietojen käsittelyä sekä Kelan rekistereissä olevien tietojen luovuttamista.

Nuorisotakuun kuntakokeilussa

tavoitteena oli tukea nuorisotakuun kokonaisprosessin syntymistä.  Tarkoituksena oli edistää toimivien asiakaslähtöisten prosessien sekä kunnallisten ja työ- ja elinkeinohallinnon viranomaisten yhteistoiminnan ja tiedonkulun toteuttamista tavoitteena tehokkaat ja vaikuttavat palvelut ja palvelukokonaisuudet nuorisotakuun piiriin kuuluville nuorille (edistetään nuorisotakuun toteutumista). TE-toimistot nimesivät jokaiselle kokeilukunnalle nuorisotakuun yhdyshenkilön. Kokeiluun osallistuvien kuntien/kuntaryhmien kokeilusopimuksissa sovittiin kuntien ja TE-toimistojen yhteistyöstä.

Avaa hankkeen keskeiset tavoitteet ja tehtävät

- Ohjata kokeilujen toimintamallien toteuttamisen edellyttämää kokeilulainsäädännön valmistelua,

- Ohjata ja koordinoida kuntien valvontaa koskevien ja toimintamalleja tukevien ministeriöiden ja valtionhallinnon toimintaan liittyvien muiden toimenpiteiden valmistelua, sisältäen muun muassa valvontamallin kokeilualueiden alueelliset valvontaohjelmat ja niitä varten kehitettävät valvontaindikaattorit

- Valmistella valtion ja kokeilukuntien ja -alueiden väliset kokeilusopimukset koskien kokeilujen kohdentumista, alueellisia valvontaohjelmia ja seurantaindikaattoreita ja käydä niitä koskevat neuvottelut kuntien kanssa

- Seurata, ohjata ja tukea kokeilujen toteuttamista kunnissa ja alueilla

- Arvioida kokeilukuntien ja kokeilussa mukana olevien valtion viranomaisten kokeilun aikana ja sen jälkeen

- Järjestää kokeilujen ulkopuolinen riippumaton arviointi

- Tarjota yliopistoille ja tutkimuslaitoksille tietoja niiden mahdollisesti omaehtoisesti käynnistämien kokeiluun liittyvien tutkimusten tekemistä varten

- laatia kokeiluhankkeen toteutumisesta loppuraportti, joka sisältää kokeilun tulosten perusteella alustavat esitykset kokeilun tulosten hyödyntämisestä lainsäädännön valmistelussa sekä valtion kuntia koskevassa ohjauksessa ja valvonnassa

- valmistella mahdolliset kokeilukuntien projektitukea koskevat päätökset tarpeen mukaan hankkeelle talousarviossa varatun rahoituksen puitteissa

- vastata hankehallinnasta ja hankkeen taloudesta hankkeelle osoitetun rahoituksen puitteissa

PIILOTA

Hankkeen yhteistyötahoina kuntien kanssa olivat hankkeen ohjauksesta ja asiantuntijuudesta vastasivat ministeriöt ja yhteistahot (VM, STM, OKM, TEM, YM, Valvira, aluehallintovirastot, tietosuojavaltuutetun toimisto, Suomen Kuntaliitto, ARA, Opetushallitus ja Kansaneläkelaitos).