Seuranta, arviointi ja huomioita

SEURANTA, ARVIOINTI JA HUOMIOITA

Kuntakokeilujen seuranta

Kuntakokeiluhankkeen tavoitteiden etenemistä seurattiin kolmella arviointi- ja seurantatavalla:

Kuntien oma indikaattoripohjainen seuranta ja arviointi sekä kokeilujen etenemisen raportointi.

Hankkeen toimesta tehtävä seuranta kuntakäynneillä sekä yhteenvetojen laadinta kuntien indikaattoreista ja raporteista sekä hankkeen loppuraportti. Seurannat on aikataulutettu vuosikelloon koko hankkeen toiminta-ajaksi.

Hankkeen ulkopuolinen arviointi.

Kuntakokeiluja seurattiin kokeilusopimuksen mukaisesti puolivuosittain. Hankkeen aikana toteutettiin neljä seurantaa, kaksi kertaa vuonna 2015 ja kaksi kertaa vuonna 2016. Seurantaan valmisteltiin kuntakohtaisesti indikaattorit.

Kokeiluhankkeen työstämät väliraportit (4) ja loppuraportti sekä ulkopuolisen arvioinnin loppuraportti löytyvät hankkeen internetsivuilta www.vm.fi/kuntakokeilut >

Kuntakokeilujen arviointi


Kuntakokeilujen ulkopuolisen arvioinnin toteutti Tempo Economics Oy. Arvioinnin tehtävänä oli selvittää:


Miten kokeiluhanke on organisoitu ja toteutettu?


Miten kunnat ovat toteuttaneet kokeilusopimuksissa määriteltyjä toiminnallisia muutoksia?


Miten kuntakokeilut vaikuttavat kunkin kokeiltavan toimintamallin ja kokeilukohteiden puitteissa ja yhteensä?


o asiakkaiden hyvinvointiin ja palvelukokemukseen ja palvelujen asiakaslähtöisyyteen


o palvelujen lakisääteisten vaatimusten toteuttamiseen (palvelujen saatavuuteen ja laatuun)


o kokeilukohteena olevien tehtävien toteutuksen taloudellisuuteen ja tuottavuuteen


o henkilöstön määrään ja rakenteeseen sekä siihen, miten uudistuvat toimintamallit on koettu


o yhteisöllisyyden ja vapaaehtoistyön toteuttamiseen ja hyödyntämiseen


Miten indikaattoriperusteinen arviointi on kokeilussa toteutettu?


Miten indikaattoriperusteinen arviointi on vastannut kokeilun palvelujen arvioinnin ja viranomaisvalvonnan tarpeisiin?


Miten kuntien kokeilut vaikuttavat kokeilukuntien toimintamahdollisuuksiin palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa?


Miten kokeilut vaikuttavat valvontaviranomaisten ja kuntien väliseen yhteistyöhön sekä valvontaviranomaisten ja kuntien työmäärään?


Miten kokeilut vaikuttavat kuntien ja TE- toimistojen väliseen yhteistyöhön ja työnjakoon?


Miten kokeilut vaikuttavat kuntien toiminnan tuottavuuteen ja talouteen?


Miten kokeiluissa sovelletut toimintamallit laajetessaan vaikuttavat kuntien kykyyn tuottaa palveluita?


Miten kuntakokeilut vaikuttavat kansalaisten yhdenvertaisuuteen?

Tempo Oy:n kooste Kuntakokeilujen erityispiirteistä, tuloksista
ja opeista sekä tulosten jatkohyödyntämisestä

Kuntakokeilut -hankkeen arviointityö on ollut meille arvioitsijoille arvokas oppimiskokemus, jossa olemme voineet yhdistää aiemman arviointikokemuksemme uuden tyyppiseen kokeilukulttuuriin liittyvään hanke- ja kokeiluympäristön arviointiin. Uuden tyyppinen kokeilukulttuuri haastaa selvästi vanhat toimintatavat ja luo paineita kokeilujen seurannalla ja arvioinnille. Kokeiluissa on jo hyvissä ajoin pystyttävä tunnistamaan se, kannattaako kokeilua jatkaa ja millä ehdoilla. Myös epäonnistuminen on kokeilussa hyväksyttävä, sillä riski ja epäonnistuminen liittyvät keskeisesti kokeilujen ideaan. Uuden luomisessa epäonnistuminen tuottaa yhtälailla arvokasta tietoa, kuin onnistuminen.

Arvioinnin tulokset osoittavat, että eri kokeiluissa on saavutettu hyviä tuloksia ja paljon yksittäisiä onnistumisia. Kokeiluissa on kehitetty ja kokeiltu uusia toimintamalleja ja toimintatapoja, uusia palveluiden järjestämistapoja sekä uudenlaiseen työnjakoon perustuvia ratkaisuja kunnallisten palveluiden toteutuksessa. Kokeilujen tuloksena ei ole kokeilutoiminnan erityispiirteen mukaisesti syntynyt pelkästään uusia konkreettisia toimintamalleja ja palveluratkaisuja, vaan myös tietoa ja ymmärrystä siitä, mikä kokeilussa ja kunnallisessa toimintaympäristössä toimii ja mikä ei toimi.

Päättyneiden kokeilujen merkittävimmät saavutetut tulokset liittyvät erityisesti kehitettyihin uusien (monialaisten) toimintamallien käyttöönottoon sekä asiakaslähtöisempien palvelujen ja palveluprosessien kehittämiseen. Lisäksi arvokkaita tuloksia on saavutettu palvelujen ja toimintojen laadun parantumisessa ja tehostumisessa sekä eri toimijoiden yhteistyön ja työnjaon kehittymisessä.

Kokeiluissa on lisäksi kehitetty ja testattu uusia työvälineitä mm. uusien tietojärjestelmien ja teknologioiden muodossa sekä muodostettu monialaisia toimintakäytäntöjä niiden hyödyntämiseksi. Kokeilujen tulokset ovat luoneet edellytykset myös aiempaa kustannustehokkaampien ja vaikuttavampien rakenteiden, prosessien ja palveluratkaisujen synnylle kunnissa.

”Oleellista on, miten hyvin edellä mainitut tulokset ja onnistumiset sekä opit otetaan käyttöön”

Kokeilujen lopullisen vaikuttavuuden kannalta oleellista on se, miten hyvin edellä mainitut tulokset ja onnistumiset sekä opit otetaan käyttöön kokeilukuntien perustoiminnassa ja miten tulokset leviävät laajemmin muiden kuntien ja hyödyntäjätahojen käyttöön. Tämä edellyttää edelleen aktiivista toimintaa tulosten juurruttamiseksi pysyviksi käytännöiksi.Kuntakokeilukohteista saadun palautteen perusteella kokeilujen loppumiseen ollaan varauduttu yleisellä tasolla hyvin, mutta konkreettisia tavoitteita, toimenpiteitä tulosten ja vaikutusten juurruttamiselle sekä kehitystyön jatkolle on tehty niukasti.

Keskeisiä tekijöitä tulosten juurruttamisessa ja levittämisessä ovat erityisesti viestintä ja tiedottaminen, kuntien johdon sitoutumisen varmistaminen tulosten jatkohyödyntämiseen, kokeilujen tulosten ja hyvien käytäntöjen kytkeminen jatkossa tehtävään kehittämistoimintaan sekä suunnitelmallisuus tulosten jatkohyödyntämiselle osaksi kuntien olemassa olevia rakenteita ja tarpeita. Lisäksi tärkeitä tekijöitä ovat kokeilutoiminnassa muodostuneiden valtion hallinnon ja kuntien yhteistyöverkostojen vakiintumisen tukeminen, kansallisten poliittisten tavoitteiden yhteensovittaminen kokeilutoiminnan tulosten jatkohyödyntämiseen, tarvittavan ohjauksen ja tuen varmistaminen ministeriötasolta kuntiin, valmistautuminen tulosten jatkohyödyntämiseen maakunta- ja sote-uudistusten tuomien muutosten jälkeen sekä lainsäädännön soveltuvuuden varmistaminen tulevaisuudessa tulosten hyödyntämiselle.

Kokeilujen erityispiirteenä on, että ne usein haastavat vanhat rakenteet ja käytännöt ja niiden toteutus edellyttää kriittistä ymmärrystä siitä, mitä yksittäisistä onnistumisista tai epäonnistumisista voidaan päätellä. Kuntakokeilut-hankkeen arviointikokemusten perustella kokeilujen tuloksekkaassa ja vaikuttavassa toteuttamisessa tarvitaankin vahvaa ennakkoymmärrystä siitä, täyttyvätkö kokeilulle asetetut tavoitteet ja ovatko kokeilun tulokset yleistettävissä laajemmin käyttöön. Johtamisen ja ohjauksen välineitä, joilla pystyttäisiin ennakoivasti tunnistamaan syntyykö kokeilussa toivottuja tuloksia ja johtaako kokeilu laajemmin tavoiteltuihin päämääriin ei juurikaan ole käytössä. Näkemyksemme mukaan kokeilujen tehokkaan ja vaikuttavan toimeenpanon tueksi tarvittaisiin ennakoivaan vaikuttavuusajatteluun ja kokeilun mallinnettuun vaikutusdynamiikkaan perustuva reaaliaikainen seuranta- ja palautejärjestelmä sekä kokeiluhankkeen koko elinkaaren kattava kokonaisvaltainen Exit-strategia, jossa otetaan huomioon myös kokeilun mahdollinen epäonnistuminen.

PIILOTA

Huomioita kokeilujen toteuttamisesta

Kuntakokeiluja toteutettiin vuosina 2015 ja 2016. Kokeilukulttuuri otettiin käyttöön ja aikaansaatiin monta toimenpidettä/toimintamallia ja kokonaisuutta jota voidaan juurruttaa kokeilukunnissa ja ottaa käyttöön muissa kunnissa. Toimintakohtaiset mallit on pääasiassa kuvattu Innokylään www.innokyla.fi/kuntakokeilut. Innokylässä kokeiluilla on oma sivusto, jossa kokeilut esitellään toimintamallikohtaisesti. Kuntien posterit kertovat lyhyesti kunnat kirjaamina mitä kokeiltiin, mitä opittiin, missä onnistuttiin, mikä juurtui ja mitä kannattaa jatkaa ja mitä vaikutusta kokeilulla oli asiakkaisiin ja talouteen.

Kokeiluhanke on kerännyt kokemustietoa kunnilta koko kokeilukaudelta. Seuraavat kokonaisuudet ovat nousseet raportointituloksista esille.

Valmistelun ja seurannan merkitys

Kuntien on helpompi määritellä omat kokeilunsa, jos kokeiluiden määrittely ministeriötasolla on selkeää ja yhdenmukaista. Tullaanko tekemään eri substanssialojen kokeiluja vai palvelukokonaisuuksien kehitystyötä, vaikuttaa valmistelun etenemiseen ja myös kokeilujen toteuttamiseen. Selkeät ohjeet ja yksi taho joka vastaa kokeilutoiminnasta varmistavat yhtenäisen tiedonkulun. Kuntakokeilut osoittivat, monen ministeriön (STM, OKM, YM, TEM ja VM) yhteistyö toimii valmistelussa ja erityisesti kokeiluaikainen asiantuntijatiimityöskentely kantaa hedelmää. Tieto kokeiluista välittyi. Kuntakierrosten merkitys oli oleellinen. Kokeilujen aikana järjestettiin kaksi kierrosta kokeilukuntiin. Toisessa kierroksessa mukana olivat eri ministeriöiden ja yhteistyötahojen (ARA, Kuntaliitto, Valvira, ESR- Kohtaamo –hanke) edustajat. Kokeiluista vastaavan hankkeen tehtävänä on toimia johdattimena välissä, tukien ja kannustaen.

Kokeilujen suunnittelu, seuranta ja raportointi

Kokeilutoiminta itsessään ei vaadi raskasta hankesuunnitelmaa tai prosessikuvauksia. Suunnitelma lähtee liikkeelle siitä, että kuvataan: mitä tehdään, miksi, mitä tavoitellaan ja miten tuloksia hyödynnetään jos tulokset saavutetaan tai vastaavasti ajetaan alas, riittävät. Suunnittelun avuksi kehitettiin kokeilujen aikana ennakoivan vaikuttavuus mallin työkalu, jossa kuvataan vaikutusten syntymispolkuja, eli toimintaa ja sen tuloksia suhteessa tavoiteltaviin vaikutuksiin. Samalla tulee pohdituksi minkä tyyppiset indikaattorit kuvaisivat parhaiten suunnitelmissa olevaa kokeilujen edistymistä ja vaikutusten syntymistä luodun mallin mukaisesti.

Kokeilujen toteuttaminen osana hallitusohjelman toimenpidettä asettaa raportoinnille ja seurannalle enemmän vaateita. Kuntakokeilujen osalta raportointi toteutettiin puolivuosittain (4 väliraporttia) + kokeilujen loppuraportointi. Kokeiluja arvioitiin myös kokeilujen ulkopuolisen arvioitsijan toimesta, sekä kyselyitä toteutettiin kokeilupilotoinnin aikana useaan kertaan muun muassa uutta hallitusohjelmaa rakennettaessa. Kokeilukunnat samanaikaisesti pilotoivat ja valmistelivat seuraavan hallitusohjelman kärkihankkeita, lisäksi osa kunnista oli mukana VTT:n, Åbo Akademin tai Tampereen johtamiskorkeakoulun tutkimuksessa. Osa kunnista osallistui myös Älykäs kokeilu- ja kehittämispoiminta kunnissa tutkimukseen sekä Kuntaliiton Uskalla kokeilla verkosto-ohjelmaan. Osa kunnista kehitti myös THL:n kanssa yhteisen palvelusuunnitelman työkalua. Uskomatonta kuinka kunnat joustivat ja jaksoivat!

Kokeilujen mahdollistaminen

Kuntakokeilujen mahdollistamiseksi laadittiin kokeilulaki. ”Ilman lakia kokeilua ei olisi voitu toteuttaa. Kokeilun aikana päästiin tekemään käytännössä uudenlaista työtä, joka osoittautui toimivaksi haasteista huolimatta. Kokeilu rohkaisee ajattelemaan, että lakeja ja sektorihallintoa (ministeriöistä lähtien) purkamalla voitaisiin saada paljon aikaiseksi”. Kuvaa yksi hyvinvoinnin integroidun toimintamallia toteuttanut kokeilukunta.

Mukana olleet kunnat saattoivat kahden vuoden aikana kehittää uusia toiminta- ja palvelumalleja, tehdä muutoksia palvelujen järjestämistapoihin ja työnjakoon kokeilujen tavoitteiden mukaisesti ja määräaikaisen lain mahdollistamien toimintavapauksien puitteissa.

Kokeilutoiminta toteutuakseen ei vaadi lakimuutoksia siitä oli osoituksena myös kuntakokeilut. Osa kokeiluista olisi voitu toteuttaa ilman lakia. Kokeilujen toimenpiteitä voidaan toteuttaa suunnittelemalla toimintatapoja eri hallintokuntien kanssa, monialaista asiantuntijuutta hyödyntäen. Raja-aitoja ei useinkaan lakien myötä ole, on vain olemassa olevia käytänteitä, joita on totuttu tekemään ja niiden muuttamisen vaikeutta perustellaan sillä, ettei toiminta ole mahdollista lakiin vedoten. Laki antaa raamit, mutta toimintatapoja ja keinoja voidaan soveltaa yhteistyöllä. Suositukset eivät myöskään ole lakeja vaan sananmukaisesti suosituksia, joiden tehtävä on antaa tietoa siitä, miten asiakkaan oikeusturvaa, heidän saamiensa palvelujen asianmukaisuutta ja laatua sekä tasapuolista ja itsemääräämisoikeutta kunnioittavaa kohtelua voidaan toteuttaa.

Kokonaisuudessaan kunnat olivat jokseenkin tyytyväisiä vaikuttamismahdollisuuteen kokeilulain valmisteluprosessissa. Kokeilulaista toki toivottiin laajempaa, sallivampaa ja syvemmälle menevää. Indikaattoreiden valmisteluun ja valintaan olisi toivottu lisää asiantuntijuutta ja vapautta työstää indikaattorit ilman valmista rakennetta.

Kokeiluaika

Kuntakokeilujen pilotointivaihe kesti kaksi vuotta (2015–2016). Suurin osa kokeilusta pääsi käynnistymään ja pilotointivaiheeseen vasta loppukeväästä 2015. Oheiseen viitaten valmisteluprosessille tulee varata aikaa. Valmisteluvaiheen merkitystä ei voi olla korostamatta. Kaikki pitää olla valmiina kun varsinainen kokeiluaika käynnistyy. Pilotoinnille kokeilukuntien mukaan riittää kaksi vuotta, mutta uuteen toimintamalliin/tapaan motivointi ja kouluttaminen vie aikaa, joka on pois pilotoinnista. Tulosten keräämiselle, analysoinnille ja vaikutusten seurannalle on laskettava oma aikansa. Tulosten vaikuttavuus näyttäytyy vasta vuosien jälkeen. Jos seurantaa toteutetaan hanke/kokeiluajan jälkeen, on kuntien sitoutuminen varmistettava jo ennen varsinaisen kokeilun alkua.

Rahoitus

Kuntakokeilut toteutettiin pienellä valtionavustuksella, vain nuorisotakuun kokeilukunnat hakivat rahoitusta ESR:n kautta. Muiden toimintamallien avustuksen osuus oli lähes merkityksetön. Avustuksella voitiin osallistua verkostotapaamisiin ja koulutuksiin. Rahoituksella voitiin hankkia osa hyvinvointiteknologisista sovellutuksista tai osia asiakastietojärjestelmään tai sähköisiin alustoihin. Henkilöstön kokoaikaiseen palkkaamiseen ei rahoitus riittänyt. Kokeilut toteutettiin pääosin omalla henkilöstöllä ja osin oman toiminnan ohessa. Miten kokeilutoimintaan suhtaudutaan, onko se oman työn rikastuttaja vai lisäriippa? Johdon sitoutuminen kokeilun tavoitteisiin ja itse kokeiluun on pitkälti tekijä, joka näkyi tuloksissa. Henkilöstökyselyn (N122) mukaan paukkuja toivottiin erityisesti motivointiin ja osallistamiseen jo kokeilun suunnitteluvaiheessa. Rahoitus ei noussut kokeilukuntien mukaan esteeksi kokeilujen toteuttamiselle. Kokeilujen pilotoinnista saatu kokemustieto jäi myös kokeilukuntaan toimipisteisiin, jolloin sen levittäminen ja juurruttaminen helpottuu.

Tuloksia ja tulkintoja

Jos kokeilusta olisi haluttu laajempaa valtakunnallista vaikuttavuustietoa (tulosten verrattavuus) tulisi mittareiden olla kokeilukunnissa samoja. Tulokset pitäisi saada helposti tietojärjestelmistä ja niiden analysointi tulisi olla yhtenäistä. Talousvaikutuksia arvioitaessa vain yhteisillä indikaattoreilla, joilla tieto voidaan saada, on jatkossa merkitystä. Tulosten kiivastempoinen kerääminen ei ole mahdollista jos tulokset otetaan kunnan tilinpäätöstiedoista. Toimenpiteet ja tavoitteetkin olisi pitänyt sulloa yhteen muottiin. Näin ei kuntakokeiluissa haluttu tehdä!

Kuntakokeiluissa kukin kunta määritteli itse kokeilunsa ja tavoitteensa, myös mittarit. Näin verrattavuus oli lähes mahdotonta. Kunnan työ ja kokemukset ovat arvokkaita kunnille ja mallista voidaan saada tietoa eri kanavista (Innokylä, Kokeileva Suomi-sivusto, Kuntakokeilujen sähköinen julkaisu ja VM -nettisivut).

Mikä on onnistunut tulos tai kokeilu? Tulos ei ole itseisarvo, kokeilun epäonnistuminen kertoo, myös mitä vastaavassa tilanteessa tulisi jatkossa tehdä paremmin. Pilotoinnin aloittaminen ei kaikissa kohteissa onnistunut ja kaatui esimerkiksi henkilöstön tai asiakkaiden vastustukseen, mutta opin myötä pilotointi suunniteltiin uudestaan, henkilöstö motivoitiin ja asiasta tiedotettiin laajemmin ja enemmän asiakkaita. Näin kokeilun toteuttaminen voitiin aloittaa.

Tavoitteista saavutettiin kunnissa eri tavoin. Kokeilukuntien vastausten mukaan kaikki kokeilulle asetetut tavoitteet (100%) saavutti viisi (5) kokeilukuntaa. 60–80 % tavoitteista toteutui 31 kokeilukunnassa. Yksitoista (11) kokeilukuntaa ilmoitti saavuttaneensa 40–50 % asettamistaan tavoitteista. Viisi (5) kokeilukuntaa ilmoitti tavoitteista toteutuneen 10–30 %. Toimintamallikohtaisessa vertailussa nuorisotakuun toimintamallin kokeilukunnat saavuttivat suurimman osan kokeiluille asetetuista tavoitteista, vastaavasti hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeilukunnat kokevat, että kokeilun tavoitteista saavutettiin enintään 60–80 %.

Tulos kertoo siitä, että suunniteltu toimintatapa ei aina etene syystä tai toisesta. Kokeilun kokemuksen myötä suunnittelu, aikataulu ja resurssointi korostuvat varmasti jatkossa ja niiden merkitys on olleellinen ja korostunut uuteen kokeiluun/hankkeeseen lähdettäessä.

Kuntakokeiluissa vaikutuksia voidaan suurelta osin osoittaa toimintatapojen muuttamisen kautta tulleina. Prosessit nopeutuvat ja moniammatillisesta yhteistyöstä nähdään erityisiä hyötyjä asiakastyötä pilotoitavissa kokeiluissa, kuten nuorisotakuun kokeilut ja hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeilut.

Kokeilukunnat kirjasivat loppuraportoinnin yhteydessä kokeilujen aikana toteutuneita uusia toimenpiteitä joita kehitettiin/pilotoitiin (kuntalaisen/asiakkaan, henkilöstön näkökulmasta tai talouden näkökulmasta) suhteessa aikaisempaan toimintatapaan. Kirjauksia tehtiin yli 100 kappaletta. Kirjauksiin viitaten voidaan sanoa, että kokeilulle asetettu tavoite ”Kuntakokeilujen tarkoituksena on edistää kunnissa käynnissä olevaa palveluprosessien ja toimintamallien kehittämistyötä” toteutui.

Kokeilupaikkakuntien mukaan pilotoitua toimintaa tullaan jatkamaan osin tai kokonaisuudessaan. Kokeiluiden indikaattorit ovat osoittaneet sen, että vaikka uusia toimintatapoja pilotoidaan ja edelleen kehitetään, ei niillä ole asiakkaiden ja henkilöstön kokemusten mukaan ollut negatiivisia vaikutuksia palvelun laatuun tai asiakkaiden kokemuksiin. Hyvinvointiteknologian hyväksikäytön hyötyjä on mitattu ja tuloksia on voitu jo pilotointiaikana hyödyntää jossakin määrin henkilöstön resursoinnissa. ”Kokeilu osoitti, että henkilöstön joustava käyttö asiakkaiden tarpeiden mukaan on mahdollista ilman että palvelun laatu huononee”.

Kokeilujen toimenpiteet suuntautuivat suurelta osin kuntalaisiin suoraan tai välillisesti.

Kokeilukunnissa erityisesti

asumispalveluiden ja valvonnan kokeiluissa

toimintakyvyn ylläpitäminen jopa kehittäminen, elämänlaatu ja osallistuminen ja osallistaminen ovat olleet avaintekijöitä. Myös verkostomainen yhteistyö eri tahojen (kolmas sektori, seurakunnat, työllisyyspalvelutoppilaitokset jne.) kanssa on mahdollistanut asukkaiden arkeen toimintaa.

Yhteistyö on tulevissa kärkihankkeissa varmaankin korostetusti esillä, jo hankealueiden laajuuden vuoksi.

Hyvinvointimallin kokeilun osalta

kehitettävää oli runsaasti. Tavoitteena kokeilussa oli saada rakenne, joka mahdollistaa monialaisen työryhmän reaaliaikaisen yhteydenpidon ja tiedonkulun ja siten asiakaskäyntien ja kontaktien vähenemisen. Myös asiakkaan rooli korostuu suunnitelman osatoteuttajana. Toimiakseen kokonaisuus vaati rakenteellisia, mutta erityisesti toiminnallisia muutoksia toimintatavoissa ja yhteistyökäytännöissä.

Yhteisen palvelusuunnitelman työstämisessä mukana olleet kokeilukunnat arvioivat, että suunnitelma on auttanut asiakkaan kokonaistilanteen arviointia, selkeyttänyt rooleja ja vastuunjakoa sekä mahdollistanut palvelujen oikea-aikaisuuden. Yhteisiä palvelusuunnitelmia päästiin työstämään. Määrä kasvoi tasaisesti, mutta kokonaisuudessaan yhdistettyjen suunnitelmien määrä jäi pienehköksi. Pilotointiaikana laadittiin yhteensä 478 suunnitelmaa.

Kokeilun tuloksena ei saatu riittävää tietoa kokeilulain mahdollisuudesta luovuttaa ja saada tietoja ilman asiakkaan suostumusta. Kokeiluaikana (2015–2016) vain yhdessä tapauksessa mahdollisuutta käytettiin. Asiakkaat antoivat suostumuksensa suunnitelmien työstämiseksi siten lähes 100 %:sti.

Kunta- Kela yhteistyökokeilussa

Vantaan kaupungin ja Kelan laajennettu kokeilu jatkui osin suunnitelman mukaisesti. Toimeentulohakemusten vastaanottaminen ja asiakasneuvonta toteutuvat Kelan toimipisteissä, näin toteutui osittaisesti käytännössä yhden luukun periaate. Hakemusten jättämismäärä jäi pieneksi, mutta kokeilusta koettiin saavan erityisesti kokemusta valtakunnallisesti samanaikaisesti tehtävään kehitystyöhön.

Nuorisotakuun kokeilussa

asetetut tavoitteet; matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen ja kunnan ja TE -toimiston yhteistyön kehittäminen ovat toteutuneet kaikissa kokeilukunnissa. Raportointitulosten mukaan yhteistyö on edelleen tiivistynyt ja hyötyjä nähdään nuoren prosessien lyhenemisenä.

Nuoret ovat löytäneet perustetut matalan kynnyksen pisteet/Ohjaamot hyvin. Kokeiluaikana pisteissä on käynyt yhteensä 57 219 nuorta.

Matalan kynnyksen pisteissä/Ohjaamoissa on autettu nuoria heidän tarpeidensa mukaisesti. Työkokeiluja toteutettiin kokeiluaikana yhteensä 1474 kappaletta ja 973 nuorta työllistyi avoimille työmarkkinoille. Koulutukseen on ohjattu kokeiluaikana yhteensä 699 nuorta. Kokeiluaikana nuorisotakuun toimintamallissa työstettiin yhteensä 221 yhteistä palvelusuunnitelmaa.

Uuden palvelutavan markkinointi on erityisessä roolissa nuorisotakuun kokeiluissa. Tulosten mukaan erilaisia tilaisuuksia/infoja/seminaareja/koulutuksia järjestettiin yhteensä 453 kappaletta.

Nuorisotakuukokeilukuntien työ jatkuu pääsoin ESR- rahoituksen mahdollistamana vuoden 2018 alkupuolelle saakka.

Keskeisiä huomioitavia haasteita kokeilujen toteuttamiselle oli kokeiluaikana jo osin muuttunut toimintaympäristö. Kokeiluaikana on käynnistynyt uusi Sote- / maakuntauudistus valmistelu. Uudistusten tuoma epäselvyys tulevaisuudesta ja kokeilujen toimintatapojen jatkohyödyntämisen mahdollisuuksista näyttäytyi kokeilukunnissa ja siten myös tuloksissa. Lisäksi jatkuva muutostila monialaista yhteistyötä tekevissä organisaatioissa sekä kannusteiden puuttuminen monialaiseen yhteistyöhön loivat osaltaan paineita tulosten jatkohyödyntämisen onnistumiselle.

Talousvaikutukset

Positiivisia talousvaikutuksia ei pystytty euromääräisesti arvioimaan. Positiivisia talousvaikutuksia kuvattiin syntyneen erilaisista toimenpiteistä. Kokeilukuntien mukaan kokeiluaika oli liian lyhyt talousvaikutusten osoittamiseen.

Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeiluiden mukaan säästöjä saadaan jatkossa ajansäästöinä, käyntimäärien vähenemisenä ja jatkopalveluiden pääsyn nopeutumisena. Asiakasvastaavamallin kautta saadaan asiakkaan tueksi ohjausrakenne joka auttaa tavoitteen saavuttamisessa.

Koulutuspalvelukokeilussa ”Taloudellinen tulos tehdään yhteisten kurssien toteutumisen kautta”.

Valvontakokeilua toteuttavat kunnat löysivät kokeilun osalta talousvaikutukset näyttäytyvät muun muassa:
- Alkuvaiheessa kahden hoitajavakanssin resurssisäästö, loppuvaiheessa kolmen ja nyt jatkossa kahden vakanssin säästö.
- Vaikutukset todettiin seurattujen toimintojen budjetissa
- Henkilöstön järkevä liikuttelu mahdollisti kustannussäästöjä.
- Kustannussäästöjä henkilöstökuluissa, työajan säästöissä ja sijaisten rekrytoinnissa, sairaalahoitopäivien vähentymisessä, hoivateknologian käytössä.
- Vähenevinä henkilöstökuluina
- Talousvaikutusta ei voida osoittaa asiakkaan kokemuksesta. Laatu parani, vaikka sitä ei voitu taloudellisesti osoittaa, myös ” Valvontakäytännöt parantavat toimintaa pitkällä tähtäimellä”.

Asumispalveluita toteuttavat kunnat totesivat, että kokeilusta aiheutui positiivisia ja negatiivisia talousvaikutuksia:
- Vaikutukset negatiivisia, ei säästöä kunnalle, työajan runsas käyttäminen perustehtävän ulkopuoliseen työhön.
- Tilinpäätöstietojen seurannan perusteella asumispalvelujen kehittyminen on ollut oikeaa suuntaista. Laitosasumisen vähentyminen ja asumispalvelujen lisääntyminen suunnitellulla tavalla on edennyt.
- Selkeinä eurokohtaisina säästöinä vuorokautta kohden
- Laadukkaampaa hoitoa edullisimmin, säästöä sairauslomissa, kun henkilöstöön satsattu.

Nuorisotakuukuntien vastausten mukaan talousvaikutuksia voidaan osoittaa:
- Lähetteiden määrän vähenemisenä. Tuki kohdentui oikeassa kohdassa
- nuorten työttömyystilanne, koulutustakuu, nuorten työmarkkinatuen kuntaosuus ennallaan
- nuorten toimeentulotukimenot vähenivät, nuorten työmarkkinaosuuden maksuosuudet vähenivät, nuorisotyöttömien määrä aleni
- Laskettavissa esim. työmarkkinatuen kuntaosuuden pienenemisenä

PIILOTA