HYVINVOINNIN INTEGROITU TOIMINTAMALLI

Erityisesti paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden kohdalla
palveluiden parempi koordinointi ja asiakkaan palveluiden kokonaiskuvan hahmottaminen edellyttää sekä palveluiden yhteensovittamista että palveluiden rakenteellista integrointia. Tämä edellyttää toteutuakseen tiedon kokoamista yhteiseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan asiakkaan palvelemiseksi vaikuttavimmalla tavalla. Tavoitteena on paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden palveluiden toteutuminen tarkoituksenmukaisesti ja oikea-aikaisesti, jolloin myös palvelujärjestelmän kokonaisvaikuttavuus paranee ja asiakkaan oma rooli omien asioidensa omistajana varmistuu.
Kuntakokeiluhankkeessa on ollut tavoitteena tunnistaa paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat. Sen jälkeen kartoittaa kokonaisvaltaisesti asiakkaan hoidon tai palvelujen tarpeet, laatia hoito- ja palvelusuunnitelma tavoitteineen yhdessä asiakkaan ja hänen palvelutarpeidensa vaatimien eri toimijoiden kanssa, toteuttaa monialaista yhteistyötä tarpeen mukaan ja nimetä asiakkaalle vastuutyöntekijä.

HYVINVOINNIN INTEGROITU
TOIMINTAMALLI
Kunta: Oulu
Kuntakokeilun aikana vahvistetaan ja luodaan rakenteita, jotka tukevat moniammatillista yhteistyötä. Kehitettyjä/kehittyviä toimintamalleja ovat hyvinvointineuvolan ja hyvinvointikoulun toimintamallit sekä vastuutyöntekijä- ja moniammatillisen työn malli erityisesti paljon palveluita tarvitseville ikäihmisille ja työikäisille sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisille.
Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään laaja-alaisissa hyvinvointikeskuksissa, jotka mahdollistavat monialaisen yhteistyön entistä paremmin. Kuntakokeilu tukee sisällöllisesti hyvinvointikeskusten toimintamallin rakentumista. Erityisesti paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden kohdalla tavoitteena on palveluiden parempi koordinointi ja asiakkaan palveluiden kokonaiskuvan hahmottaminen. Tämä edellyttää sekä palveluiden yhteensovittamista että palveluiden rakenteellista integrointia.

Asiakkaan suostumuksen jälkeen yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen asiakaslähtöisen, monialaisen yhteistyön välineeksi sähköiseen järjestelmään ja erilliseen rekisteriin, jossa käyttöoikeuksia on eri lainsäädännön alla työskentelevillä toimijoilla. Lisäksi työ edellytti yhteistyön toimintamallien kirkastamista ja yhteisistä pelisäännöistä sopimista eri ammattilaisten kesken.
”Asiakas keskiöön – yksi suunnitelma ja yhteiset tavoitteet”

568
kontaktia

167
uutta asiaa

789
kuppia kahvia

Suunniteltiin ja otettiin käyttöön yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelmapohja sähköiseen järjestelmään. Testattiin yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman toimivuutta monialaisen yhteistyön välineenä. Vahvistettiin monialaisen yhteistyön rakenteita ja toimintamallia. Yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma ja asiakasvastaavamalli on koettu toimiviksi, asiakkaat saavat tarpeenmukaista palvelua ja omaiset ja läheiset ovat enemmän mukana prosessissa. Toisaalta asiakaskokemuksen kautta opittiin, että kaikilta osin palvelu ei vielä ole riittävän selkeästi koordinoitua, sujuvaa ja asiakaslähtöistä.


Hankkeen aikana juurtui yhteisen, kokonaisvaltaisen suunnitelman tekemisen malli ja monialaiseen yhteistyöhön toimintatapoja ja rakenteita. Henkilöstölle syntyi vahvempaa ymmärrystä yhteistyön tarpeesta sekä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa että muiden ammattilaisten kanssa.

Potilas- ja asiakaskäyntien määrissä on tapahtunut pientä vähenemistä tarkasteltuna puoli vuotta ennen ja jälkeen yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisen. Asiakkaiden ja palveluiden käytön näkökulmasta näyttäisi, että asiakkaat ovat ohjautuneet paremmin tarpeitaan vastaaviin palveluihin. Yksittäisten käyntimäärien väheneminen ja palvelun suuntautuminen paremmin yksilön asiakastarpeen mukaisesti antaa viitteitä siitä, että pidemmällä aikavälillä toimintamallimuutoksella saataisiin myös kustannusvaikuttavuutta. Kokeilun taloudellisten kokonaisvaikutusten arvioimiseksi tarvittaisiin kuitenkin huomattavasti pidempi seurantajakso.

1. Yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman käyttöönotto monialaisen yhteistyön välineenä ja sen hyödyllisyyden näkyville saaminen
2. Yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelmapohjan luominen ja sen toteutus yhteisessä sähköisessä järjestelmässä
3. Monialaisen yhteistyön merkityksen ja ymmärryksen lisääntyminen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden toimijoiden kesken että muiden asiakkaan asian hoitoon liittyvien toimijoiden kanssa
4. Resurssien ohjautumisessa aikaisempaa paremmin todellisen asiakastarpeen suuntaisesti. Yksittäisten potilas- ja asiakaskäyntien määrä on kokeilun piirissä olleiden paljon palveluita käyttävien asiakkaiden osalta hieman vähentynyt tarkasteltuna puoli vuotta ennen ja jälkeen yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisen. Toisaalta asiakaskäynnit ovat kohdentuneet eri palveluihin kuin aiemmin, mikä kertoo siitä, että on kyetty paremmin tunnistamaan asiakkaiden palvelutarpeita ja vastaamaan tarpeisiin oikein kohdentuvilla palveluilla. Esimerkiksi hoitajan ja lääkärin vastaanottokäynnit vähenivät kokonaisuutena kun taas mielenterveyspalvelujen käyttö lisääntyi.
Lisätiedot:
elina.valikangas@ouka.fi