Hyvinvointi: Oulu

Kunta: Oulu

Kuntakokeilun aikana vahvistetaan ja luodaan rakenteita, jotka tukevat moniammatillista yhteistyötä. Kehitettyjä/kehittyviä toimintamalleja ovat hyvinvointineuvolan ja hyvinvointikoulun toimintamallit sekä vastuutyöntekijä- ja moniammatillisen työn malli erityisesti paljon palveluita tarvitseville ikäihmisille ja työikäisille sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisille.

Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään laaja-alaisissa hyvinvointikeskuksissa, jotka mahdollistavat monialaisen yhteistyön entistä paremmin. Kuntakokeilu tukee sisällöllisesti hyvinvointikeskusten toimintamallin rakentumista. Erityisesti paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden kohdalla tavoitteena on palveluiden parempi koordinointi ja asiakkaan palveluiden kokonaiskuvan hahmottaminen. Tämä edellyttää sekä palveluiden yhteensovittamista että palveluiden rakenteellista integrointia.

Suunniteltiin ja otettiin käyttöön yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelmapohja sähköiseen järjestelmään. Testattiin yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman toimivuutta monialaisen yhteistyön välineenä. Vahvistettiin monialaisen yhteistyön rakenteita ja toimintamallia. Yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma ja asiakasvastaavamalli on koettu toimiviksi, asiakkaat saavat tarpeenmukaista palvelua ja omaiset ja läheiset ovat enemmän mukana prosessissa. Toisaalta asiakaskokemuksen kautta opittiin, että kaikilta osin palvelu ei vielä ole riittävän selkeästi koordinoitua, sujuvaa ja asiakaslähtöistä.

Hankkeen aikana juurtui yhteisen, kokonaisvaltaisen suunnitelman tekemisen malli ja monialaiseen yhteistyöhön toimintatapoja ja rakenteita. Henkilöstölle syntyi vahvempaa ymmärrystä yhteistyön tarpeesta sekä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa että muiden ammattilaisten kanssa.

Potilas- ja asiakaskäyntien määrissä on tapahtunut pientä vähenemistä tarkasteltuna puoli vuotta ennen ja jälkeen yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisen. Asiakkaiden ja palveluiden käytön näkökulmasta näyttäisi, että asiakkaat ovat ohjautuneet paremmin tarpeitaan vastaaviin palveluihin. Yksittäisten käyntimäärien väheneminen ja palvelun suuntautuminen paremmin yksilön asiakastarpeen mukaisesti antaa viitteitä siitä, että pidemmällä aikavälillä toimintamallimuutoksella saataisiin myös kustannusvaikuttavuutta. Kokeilun taloudellisten kokonaisvaikutusten arvioimiseksi tarvittaisiin kuitenkin huomattavasti pidempi seurantajakso.

1. Yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman käyttöönotto monialaisen yhteistyön välineenä ja sen hyödyllisyyden näkyville saaminen
2. Yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelmapohjan luominen ja sen toteutus yhteisessä sähköisessä järjestelmässä
3. Monialaisen yhteistyön merkityksen ja ymmärryksen lisääntyminen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden toimijoiden kesken että muiden asiakkaan asian hoitoon liittyvien toimijoiden kanssa
4. Resurssien ohjautumisessa aikaisempaa paremmin todellisen asiakastarpeen suuntaisesti. Yksittäisten potilas- ja asiakaskäyntien määrä on kokeilun piirissä olleiden paljon palveluita käyttävien asiakkaiden osalta hieman vähentynyt tarkasteltuna puoli vuotta ennen ja jälkeen yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisen. Toisaalta asiakaskäynnit ovat kohdentuneet eri palveluihin kuin aiemmin, mikä kertoo siitä, että on kyetty paremmin tunnistamaan asiakkaiden palvelutarpeita ja vastaamaan tarpeisiin oikein kohdentuvilla palveluilla. Esimerkiksi hoitajan ja lääkärin vastaanottokäynnit vähenivät kokonaisuutena kun taas mielenterveyspalvelujen käyttö lisääntyi.