HYVINVOINNIN INTEGROITU TOIMINTAMALLI
LIPERIN
PERHEKESKUS
Kunta tai kuntaryhmä: Liperi
Liperin perhekeskus aloitti toimintansa 1.1.2015, samaan aikaan kuntakokeilun kanssa. Kokeilun aikana jokaiselle perhekeskuksen asiakkaalle nimettiin omatyöntekijä. Yhteinen palvelusuunnitelma laadittiin perheille, jotka tarvitsivat monialaista tukea.
Perhekeskuksen asiakaskunnan muodostavat kunnan alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Perhekeskus tuottaa kaikki lapsiperheille kuuluvat ennaltaehkäisevät palvelut, lukuun ottamatta neuvolapalveluita ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluita.
Työskentelyn lähtökohtana ovat lapsen ja perheen tarpeet. Työskentelyssä pyritään vastaamaan niihin tarpeisiin, jotka asiakas tai perhe itsellään tunnistaa ja joihin toivoo apua. Perhekeskus mahdollistaa sen, että asiakkaan tarpeisiin voidaan vastata monialaisen asiantuntemuksen avulla. Perhekeskuksen työmuotoina ovat lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, keskusteluapu, ryhmätoiminta, ohjaus ja neuvonta, arviointi, kuntoutus ja terapia sekä lastenpsykiatrin/koululääkärin palvelut.
Kuntakokeilun myötä perhekeskuksen toimintaan otettiin vahvasti mukaan omatyöntekijän nimeäminen jokaiselle perhekeskuksen asiakkaalle sekä yhteisen palvelusuunnitelman laatiminen perheille, joilla on monialaisen avun ja tuen tarvetta.
”Kerroin heti miehelleni, että me ei olla yksin, vaan iso joukko auttaa meitä.”
568
kontaktia
167
uutta asiaa
789
kuppia kahvia
Omatyöntekijän nimeäminen on selkeyttänyt vastuita sekä perheelle, yhteistyökumppaneille että työntekijöille itselleen. Yhteisten palvelusuunnitelmien laatiminen on selkeyttänyt työskentelyn tavoitteita ja toteutusta sekä lisännyt toimijoiden ymmärrystä ja tietämystä perheen kokonaistilanteesta.
Omatyöntekijän käyttäminen jatkuu. Tavoitteena on, että jokaiselle asiakuudessa olevalle henkilölle tai jokaiselle perheelle nimetään jatkossakin omatyöntekijä. Monialaisessa työskentelyssä, kuten kaikessa muussakin työskentelyssä, asetetaan selkeät, konkreettiset tavoitteet ja sovitaan vastuut selkeästi. Perhekeskustoiminta kokonaisuudessaan jatkuu ja kehittyy myös Pohjois-Karjalan maakunnallisessa sote-mallissa.
Asiakkaiden määrä kasvoi kokeilun aikana 12%. Varhaisen tuen kustannukset kasvoivat samaan aikaan 6%. Jonotusaika perhekeskukseen varhaisen tuen palveluihin lyhentyi 33% ollen kokeilun päättyessä 8-10 vuorokautta. Asteikolla 0-5 (0 = huono, 5 = erinomainen) asiakkaat ja työntekijät arvioivat omatyöntekijän hyödyllisyyden olevan 4. Palvelusuunnitelman hyöty oli asiakkaiden käsityksen mukaan 3,6, työntekijöiden mielestä 4,2.
Perheet ovat kokeneet tulleensa kuulluksi ja autetuksi uudella, aiempaa selkeämmällä ja tavoitteellisemmalla tavalla. Suunnitelman seuranta ja tarkastaminen on jäsentänyt kaikkien tahojen työskentelyä. Toteamus “Tämä ei saa jäädä vain kokeiluksi!” on selvä viesti siitä, että kokeilu on koettu hyödylliseksi ja antoisaksi myös yhteistyökumppaneiden keskuudessa.
Lisätiedot:
iija.denherder@siunsote.fi