Hyvinvointi: Liperi

HYVINVOINNIN INTEGROITU TOIMINTAMALLI

Liperi

LIPERIN

PERHEKESKUS

TAVOITE
Kokeilukohteen ja toiminnan sanallinen kuvaus

Kunta tai kuntaryhmä: Liperi

Liperin perhekeskus aloitti toimintansa 1.1.2015, samaan aikaan kuntakokeilun kanssa. Kokeilun aikana jokaiselle perhekeskuksen asiakkaalle nimettiin omatyöntekijä. Yhteinen palvelusuunnitelma laadittiin perheille, jotka tarvitsivat monialaista tukea.

MITÄ KOKEILTIIN:

Perhekeskuksen asiakaskunnan muodostavat kunnan alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Perhekeskus tuottaa kaikki lapsiperheille kuuluvat ennaltaehkäisevät palvelut, lukuun ottamatta neuvolapalveluita ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluita.

Työskentelyn lähtökohtana ovat lapsen ja perheen tarpeet. Työskentelyssä pyritään vastaamaan niihin tarpeisiin, jotka asiakas tai perhe itsellään tunnistaa ja joihin toivoo apua. Perhekeskus mahdollistaa sen, että asiakkaan tarpeisiin voidaan vastata monialaisen asiantuntemuksen avulla. Perhekeskuksen työmuotoina ovat lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, keskusteluapu, ryhmätoiminta, ohjaus ja neuvonta, arviointi, kuntoutus ja terapia sekä lastenpsykiatrin/koululääkärin palvelut.

Kuntakokeilun myötä perhekeskuksen toimintaan otettiin vahvasti mukaan omatyöntekijän nimeäminen jokaiselle perhekeskuksen asiakkaalle sekä yhteisen palvelusuunnitelman laatiminen perheille, joilla on monialaisen avun ja tuen tarvetta.

”Kerroin heti miehelleni, että me ei olla yksin, vaan iso joukko auttaa meitä.”

568

kontaktia

Lorem ipsum dolor sit amet, consecte tur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore.

167

uutta asiaa

Lorem ipsum dolor sit amet, consecte tur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore.

789

kuppia kahvia

Lorem ipsum dolor sit amet, consecte tur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore.
MITÄ OPITTIIN:

Omatyöntekijän nimeäminen on selkeyttänyt vastuita sekä perheelle, yhteistyökumppaneille että työntekijöille itselleen. Yhteisten palvelusuunnitelmien laatiminen on selkeyttänyt työskentelyn tavoitteita ja toteutusta sekä lisännyt toimijoiden ymmärrystä ja tietämystä perheen kokonaistilanteesta.

MITÄ JUURTUI JA MITÄ KANNATTAA JAKAA:

Omatyöntekijän käyttäminen jatkuu. Tavoitteena on, että jokaiselle asiakuudessa olevalle henkilölle tai jokaiselle perheelle nimetään jatkossakin omatyöntekijä. Monialaisessa työskentelyssä, kuten kaikessa muussakin työskentelyssä, asetetaan selkeät, konkreettiset tavoitteet ja sovitaan vastuut selkeästi. Perhekeskustoiminta kokonaisuudessaan jatkuu ja kehittyy myös Pohjois-Karjalan maakunnallisessa sote-mallissa.

MITÄ VAIKUTUKSIA KOKEILUILLA OLI ASIAKKAISIIN, TALOUTEEN:

Asiakkaiden määrä kasvoi kokeilun aikana 12%. Varhaisen tuen kustannukset kasvoivat samaan aikaan 6%. Jonotusaika perhekeskukseen varhaisen tuen palveluihin lyhentyi 33% ollen kokeilun päättyessä 8-10 vuorokautta. Asteikolla 0-5 (0 = huono, 5 = erinomainen) asiakkaat ja työntekijät arvioivat omatyöntekijän hyödyllisyyden olevan 4. Palvelusuunnitelman hyöty oli asiakkaiden käsityksen mukaan 3,6, työntekijöiden mielestä 4,2.

Perheet ovat kokeneet tulleensa kuulluksi ja autetuksi uudella, aiempaa selkeämmällä ja tavoitteellisemmalla tavalla. Suunnitelman seuranta ja tarkastaminen on jäsentänyt kaikkien tahojen työskentelyä. Toteamus “Tämä ei saa jäädä vain kokeiluksi!” on selvä viesti siitä, että kokeilu on koettu hyödylliseksi ja antoisaksi myös yhteistyökumppaneiden keskuudessa.

Lisätiedot:

iija.denherder@siunsote.fi