Nuorisotakuu: Joensuu

NUORISOTAKUUN TOIMINTAMALLI

Joensuu

NUORISOTAKUUN

KUNTAKOKEILU

TAVOITE
Kokeilukohteen ja toiminnan sanallinen kuvaus

Kunta tai kuntaryhmä: Joensuu, Kontiolahti ja Liperi

Lasten ja nuorten palveluihin liittyvän substanssiosaamisen lisäksi kehittämisen tueksi ollaan hankkimassa prosessien kehittämisen osaamista (ns. LEAN -konsepti). Selvityksissä todettiin, että esimerkiksi varhaisten tuen asiantuntijoiden työajasta huomattavan suuri osa kohdistuu muuhun kuin varsinaiseen asiakastyöhön. Prosessien kehittämisen ja kokeilun kautta toteutettavien yksinkertaisten palvelusuunnitelmien ja sujuvamman tiedonvaihdon pitäisi näkyä myös varsinaiseen asiakastyöhön käytettävän ajan lisäyksenä.

Joensuun kaupungin lasten ja nuorten kärkihankkeen, nuorisotakuun ja kokeiluohjelman tarkoitus ja kehittämissuunta ovat yhteneviä ja ne on tarkoitus nivoa samaksi kehittämisprosessiksi.

• Kootaan lasten ja nuorten palvelut moniammatillisiin palvelukeskuksiin sekä samalla selkeytetään palveluprosesseja. Joensuussa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut on jaettu kolmeen maantieteelliseen alueeseen, joiden tueksi kootaan moniammatilliset tiimit, joissa on terveydenhuollon, perhe- ja nuorisotyön sekä psykososiaalisen työn ammattilaisia.

Perusopetuksen päättäneiden nuorten osalta palvelutarjoajien kirjo kasvaa. Tällä hetkellä kaupungissa on Nuorisoasema, jossa samassa tiimissä ja yhden työnjohdon alaisuudessa on sosiaalityön, terveydenhuollon, nuorisotyön sekä psykologian ammattilaisia. Kehitteillä olevan nuorten palvelukeskuksen tarkoituksena on rakentaa foorumi eri tahojen saumattomalle yhteistyölle. Kyseessä on moniammatillinen keskus, joka tarjoaa nuorille ohjaus-, terveys-, sosiaali- ja nuorisopalveluja.

Edellä kuvattujen tiimien ja keskuksen tavoitteena on ”yhden luukun periaate” eli palveluprosessien kehittäminen lapsen/nuoren/perheen sekä kokonaisvastuun näkökulmasta. Yhden luukun periaatteen sujuvuutta edistää kuntakokeilun kautta luotava tiedonsaannin malli.

• Palveluprosessien varmistamiseksi nimetään kullekin lapselle/ nuorelle vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöllä tulisi olla oikeus saada asiakkaan kaikki toimintayksikön toimintaan kuuluvissa rekistereissä olevat tiedot käyttöönsä tehtäviään suorittaessaan.

• Palveluprosessien selkeyden ja laadun näkökulmasta olisi pystyttävä yhdistämään lasten ja nuorten yksilölliset palvelusuunnitelmat yhdeksi palvelusuunnitelmaksi. Tähän ja myös tietosuojakysymyksiin toivotaan ratkaisuja kokeilun kautta.

Palveluprosessien jatkuva kehittäminen edellyttää tiedonsaantia toimintokohtaisten kehittämissuunnitelmien tekemistä varten, mihin toivotaan ratkaisuja myös kuntakokeilun kautta.

Yhteistyö TE -toimiston kanssa toimintamallin toteuttamisessa

MITÄ KOKEILTIIN:

Tavoite 1. NT/TYPPI -järjestelmän käyttöä monialaisesti:

- yhteistä palvelusuunnitelmaa
- asiakasvastaava-mallia ja
- nelikantatapaamisia (TE-toimisto, kaupungin työllisyysyksikkö ja sosiaalityö, asiakas), joissa asiakas täytti arvioinnin ja keskustelun pohjaksi elämänlaatua kokonaisvaltaisesti kuvaavan kyselyn (Whoqol-bref)

Tavoite 2. Nuoren liikkumista palveluverkossa ja moniammatillista työotetta

Tavoite 3. Yli hallintorajojen monitoimijaisesti yhden työnjohdon alla työskentelyä

”Alun panostus palkitaan”

568

kontaktia

Lorem ipsum dolor sit amet, consecte tur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore.

167

uutta asiaa

Lorem ipsum dolor sit amet, consecte tur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore.

789

kuppia kahvia

Lorem ipsum dolor sit amet, consecte tur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore.
MITÄ OPITTIIN:

Tavoite 1. Yhteinen asiakasjärjestelmä auttaa hahmottamaan asiakkaan koko prosessia pilkkomatta sitä organisaatiolähtöisesti palasiin. Järjestelmä ei kuitenkaan yksistään ole ratkaisu pirstoutuneen palvelukentän korjaamiseen: tarvitaan myös uusia toimijoiden välisiä toimintatapoja (esim. nelikantatapaamiset).
Tavoite 2. Moniammatillisen työn haasteet eivät ole helppoja.
Tavoite 3. Uusien toimintatapojen edistäminen vaatii johdon vahvaa sitoutumista ja muun organisaation sitouttamista

MITÄ JUURTUI JA MITÄ KANNATTAA JAKAA:

Tavoite 1. Nelikantatapaamisia pyritään jatkamaan ja mahdollisesti laajentamaan niiden käyttöä siten, että kaikki mukana olevat
toimijat voisivat hyödyntää niitä omien asiakkaidensa kohdalla. Myös asiakasjärjestelmän käytön jatkokehittämistä toivotaan
kovasti.
Tavoite 2. Kuntapalvelujen ja te-palvelujen yhteensovittamista.
Tavoite 3. Yli hallintorajojen rakennettavassa toiminnassa vahva tiimirakenne on kevein toteuttaa ilman yhteistä johtoa.

MITÄ VAIKUTUKSIA KOKEILUILLA OLI ASIAKKAISIIN, TALOUTEEN:

Kokeiluun liittyvät nelikantatapaamiset auttoivat löytämään asiakkailta sellaisia palvelutarpeita, jotka eivät olisi tulleet esille vanhoissa käytännöissä. Riittävä resursointi alkuarvioinnissa ja suunnitelman teossa säästänee resursseja prosessin tulevissa vaiheissa.
• Lähetekulttuurissa tapahtui muutoksia ja tilanteita saatiin hoidettua aikaisemmin

MISSÄ ONNISTUTTIIN:

1. Parannettiin asiakasprosesseja.
2. Monitoimijaisen työskentelyn tueksi rakennettu uusi verkkopohjainen toimintaa ohjaava tilastointijärjestelmä, joka mahdollisti tiedonkeruun kaikilta työntekijöiltä ja yhteisen tiedon jakamisen yli toimialojen.
3. Onnistuttiin perustelemaan lisäresurssin tarve etsivään työhön nuorten aseman parantamiseksi.
4. Saatiin uusi idea: vertaisohjauksen periaatteella toimiva ”työnhakutuutori”.

Lisätiedot:

jouni.erola@jns.fi