Hyvinvointi: Joensuu

HYVINVOINNIN INTEGROITU TOIMINTAMALLI

Joensuu

Moniammatillinen toimintamalli, jossa mahdollistetaan oikea-aikainen tuki perhe edellä.

JOENSUUN RANTAKYLÄN

ALUETIIMI

TAVOITE
Kokeilukohteen ja toiminnan sanallinen kuvaus

Kunta tai kuntaryhmä: Joensuu, Kontiolahti ja Liperi

Kuntakokeilussa yhdistetään hyvinvoinnin integroitu ja nuorisotakuun toimintamallit sekä liitetään ne valtakunnalliseen SOTE-uudistukseen. Pohjois-Karjalassa on päätetty valmistella maakunnallista sosiaali- ja terveyspalvelujen ratkaisua, jossa tavoitteena on mallintaa mahdollisimman sujuvat, asiakaslähtöiset, osallistavat, tulokselliset ja vaikuttavat palveluprosessit. Yksi maakunnallinen valmistelutyöryhmä suunnittelee palvelutuotantomallia, jossa kuntien muissa hallintokunnissa ja muiden kunnassa toimivien tahojen tekemä laaja-alainen, poikkihallinnollinen hyvinvoinnin edistäminen, yhteisöllisyyden tukeminen ja varhainen puuttuminen integroidaan osaksi palvelutuotantoa. Kuntakokeilu liitetään tähän valmisteluun.

Kokeilukuntien kuntakokeilun kehittämisryhmä tekee ehdotuksen lasten ja nuorten varhaisen tuen toimintamallista, jonka tavoitteena ehkäistä raskaiden palvelujen tarvetta. Mallia tarjotaan maakunnalliseen valmisteluun.

Suunnittelussa ovat olleet Lapsiperhepalvelukeskus ja sen moniammatilliset tiimit eli maantieteelliset aluetiimit, jotka toimivat kiinteässä yhteistyössä alueen koulujen ja varhaiskasvatuspalvelujen kanssa sekä Nuorten palvelujen keskus, joka tukee siirtymässä aikuisuuteen (mm. nuorisotakuu).

Kuntakokeilussa kokeillaan ja arvioidaan
1. asiakasvastaavan merkitystä palveluprosessissa
2. yhteisen palvelusuunnitelman käyttömahdollisuuksia.

Kuntakokeilu rajataan ensivaiheessa Liperin perhekeskukseen ja Joensuun yhdellä palvelualueella pilotoitavaan hyvinvointiasemaan, jotka ovat edellä kuvattuja moniammatillisia aluetiimejä.

MITÄ KOKEILTIIN:

1. Yhteistä palvelun suunnittelua (palvelusuunnitelmaa), asukasvastaavan / vastuutyöntekijän toimintaa sekä
asukkaan ohjausmallia

2. Yhteisnäkymän muodostamista sopimalla, miten edetään perhe ja ammattilaiset yhdessä

3. Vahvistettiin verkoston toimijoiden näkyväksi tekemistä toisilleen.

”Perhe edellä yhdessä edeten”

568

kontaktia

Lorem ipsum dolor sit amet, consecte tur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore.

167

uutta asiaa

Lorem ipsum dolor sit amet, consecte tur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore.

789

kuppia kahvia

Lorem ipsum dolor sit amet, consecte tur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore.
MITÄ OPITTIIN:

Lähtötilanne: ”Meillähän jo tehdään näin! / Ainahan me olemme tehneet yhteistyötä!” Paljon siis kaunista puhetta ja käsitteitä, mutta yllättävän vähän on havaittavissa aitoa yhdessä tekemistä. Työntekijöiden käynnissä olevien tapausten kautta on konkreettisesti osoitettava em. lainaukset tyhjäksi puheeksi. Vasta sitten päästää kehittämään moniammatillista tekemistä.

- Huolen heräämisestä reagointiin on sovittava aikaraja (meillä on sovittu 3 vrk)
- Perheen kanssa on puhuttava ihan alusta asti eli huolen heräämisestä alkaen konkreettisesta huolen aiheesta
- Yhteistä sopimusta laadittaessa kaikkien pitää tietää a) mistä asiasta ollaan huolissaan, b) mitä tekoja/toimia tapahtuu seuraavaksi c) kuka vastaa mistäkin (myös perhe) ja d) mitä seuraa (ja miten seurataan) jos sovitut asiat eivät tapahdu
- Verkostotyö rajautuu helposti oman hallintokunnan sisäisiin toimijoihin (esim. soten toimijat verkostoituvat keskenään tai koulu/päivähoidon toimijat keskenään). Nämä pitää tehdä myös toisilleen näkyviksi.
- Vähänkin monimutkaisemmissa ihmisiin liittyvissä prosesseissa liian valmiiksi etukäteen suunnitellut mallit eivät toteudu. Kokeilussa paras tapa oli toteuttaa väljällä mallilla suunniteltua toimintaa käytäntöön oikeiden asiakkaiden kanssa ja jakaa niistä tulleet kokemukset. Ensin tehtiin ja sitten kuvattiin.

MITÄ JUURTUI JA MITÄ KANNATTAA JAKAA:

Prosessi
1. Tunnistaminen ja reagointi 3 vuorokauden sisällä.
2. Yhteistapaaminen: ainakin vastuutyöntekijä ja asukas
3. Ulkopuolisen vetämä verkostopalaveri ja sen käytänteet.
Prosessin joka vaiheessa riittävän konkreettisista huolista puhumisen
tärkeyttä ei voi liika painottaa; tämä tarvitsee vielä opettelua, mutta on
hyvällä alulla.

MITÄ VAIKUTUKSIA KOKEILUILLA OLI ASIAKKAISIIN, TALOUTEEN:

Asukas:
- Sekä asukas että toimijat ovat paremmin ajan tasalla tilanteen
etenemisen suhteen.
- Asukkaan rooli entistä aktiivisempi, on keskeinen toimija
prosessissaan

Talous:
- Hallitummat asiakaskäynnit vapauttavat asiakastyöaikaa,
tehdään kerralla oikein.

MISSÄ ONNISTUTTIIN:

1. Kokeilu oikeiden tapausten / ihmisten kanssa, joiden pohjalta
ammattilaiset aidosti huomasivat toistensa olemassa olon ja
synergiaedut.
2. Verkostopalaverien ulkopuolinen vetäjä luo neutraalin
ilmapiirin, jolloin mahdollistuu yhteinen ja tasapuolinen
sopiminen toimenpiteistä.

Lisätiedot:

olli.kauppinen@jns.fi