Asuminen: Joensuu 4

ASUMISPALVELUIDEN TOIMINTAMALLI

Joensuu

VAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN KEHITTÄMINEN KARHUMÄEN

ALUEELLA

TAVOITE
Kokeilukohteen ja toiminnan sanallinen kuvaus

Kunta tai kuntaryhmä: Joensuu

Kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten ryhmäkotien rakentaminen Karhunmäen kaupunginosaan lähekkäin toisiaan. Tavoitteena synergiaedut henkilöstön käytössä ja palvelujen organisoinnissa

MITÄ KOKEILTIIN:

Tavoitteena sijoittaa kehitysvammaisten ryhmäkoti (Suunnistajantien 15 as) ja vaikeavammaisten ryhmäkoti (Rastilipuntie 12 as) uudelle asuinalueelle vierekkäisille tonteille. Tavoitteena oli saada kokemuksia lähekkäisen sijainnin synergiaeduista. Suunnistajantien ryhmäkoti valmistui vuoden 2016 alussa. Vaikeavammaisten (Rastilipuntien) yksikön rakentaminen on viivästynyt alkuperäisestä noin 1,5 vuotta ja se valmistuu vasta 2018 keväällä.

”Kehitysvam-maisten laitosasuminen on purettu ja suunta on oikea”

568

kontaktia

Lorem ipsum dolor sit amet, consecte tur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore.

167

uutta asiaa

Lorem ipsum dolor sit amet, consecte tur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore.

789

kuppia kahvia

Lorem ipsum dolor sit amet, consecte tur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore.
MITÄ OPITTIIN:

Esteettömyyden onnistumiseksi on tärkeää toimiva yhteistyö käyttäjien, suunnittelijoiden ja rakentajien kesken. Rakentamisen aikaiseen esteettömyyden toteutumisen valvontaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Opittiin entistä paremmin huomioimaa asiakkaiden ja omaisten tarpeita ja toiveita jo suunnitteluvaiheessa.

MITÄ JUURTUI JA MITÄ KANNATTAA JAKAA:

Vuorovaikutus ja yhteissuunnittelu eri toimijoiden kanssa. Asukkaiden ja omaisten muuttovalmennus juurtui ja sitä jatketaan vastaavissa kohteissa. Henkilöstön yhteiskäytön, talojen yhteistoiminnan ja asukaslähtöisen toiminnan kehittämistä jatketaan siinä vaiheessa kun Rastilipuntien talo valmistuu. Suunnitelmat eivät mene hukkaan vaikka toisen talon valmistuminen viivästyikin.

MITÄ VAIKUTUKSIA KOKEILUILLA OLI ASIAKKAISIIN, TALOUTEEN:

Asiakkaat saivat uuden toimivan ja mieluisan kodin (Suunnistajantie), jonka suunnitteluun vaikuttaneet itse. Kehitysvammaisten laitosasuminen on purettu, v. 2016 ei ollut enää yhteään henkilöä pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Asumispalvelujen kustannukset on kasvanut (2 milj.€ kahdessa vuodessa, ajalla 2013-2015). Vastaavassa ajassa pitkäaikaisen laitoshoidon kustannus on vähentynyt 1,6 milj.€. Laitosasumisesta säästyneillä kustannuksilla on saatu 55 uutta asumisen paikkaa. Laitosasumisen purkaminen on kuntakokeilun lisäksi vaatinut monia muita samanaikaisia asumista tukevia toimenpiteitä (ostopalvelujen lisääminen, asumisen palveluseteli). Johtopäätös on, että asumisen paikat ovat vuosien 2013-2015 aikana palvelurakennemuutoksen kautta lisääntyneet 28%, kun kehitysvammahuollon kokonaiskustannukset ovat kasvaneet vain 5% . Toiminnan kustannustehokkuus ja suunnanmuutos on selvästi nähtävissä.

MISSÄ ONNISTUTTIIN:

1. Asukkaat saavat itse vaikuttaa omaan asumiseensa jo rakennuksen suunniteluvaiheessa
2. Laitosasumisen purku on mahdollista, kunhan tilalle tulee uusia vaihtoehtoisia asumisen tapoja
3. Käyttäjäien, sote-asiantuntijoiden, rakennuksen suunnittelijoiden ja rakentajien tulee toimia yhteistyössä koko rakentamisen prosessin ajan

Lisätiedot:

annamari.savela@jns.fi